Isä Nasari on 39-vuotias munkki Valamon luostarista Heinävedeltä. Luostariin hän saapui alkukeväästä 2012. Työnkuvia luostarissa oloaikaan on mahtunut monenlaisia. Kanttorina, asiakaspalvelutehtävät luostarin vastaanotossa, Kahvila-Ravintola Trapesassa, luostarin sihteerinä, johtokunnan jäsenenä, kirkkokalustonhoitajana, jne. Vuodesta 2022 alkaen isä Nasari on toiminut Valamon Viinitilalla ja Tislaamolla. Ennen kuin hän aloitti täysipäiväisenä viinien ja tisleiden valmistajana, oli hän monella tapaa mukana siellä muun muassa kansainvälisillä markkinoilla ja erinäisillä messuilla myös Suomessa.
Luostaripäivien arki on isä Nasarille pääosin samanlaista — viikonpäivään katsomatta. Aamut alkavat klo 6:00 aamupalveluksella, jossa hänelle määrättyinä vuoroina hän toimii kanttorina ja lukijana. Herätyskello tosin soi jo 5:15, koska 4‑vuotias Sulo koira haluaa yleensä käydä ulkona, ennen kuin isä Nasari lähtee palvelukseen – ellei ole sateinen aamu – silloin Sulo mielellään jää omaan petiinsä nukkumaan. Klo 8:00 jälkeen, kun isä Nasari vapautuu kirkollisista tehtävistä, hän käy koiransa kanssa pidemmän lenkin luostarin kuntopolulla tai metsissä. ”Metsä ja luonto ovat aina olleet lähellä minua ja ovat edelleenkin tärkeä osa palautumista ja rauhoittumista arjen kiireen keskellä. Pyrin myös kerran vuodessa käymään vähän pidemmän vaelluksen – jos työ ja ilmat sen sallii.”
Noin klo 9:00 alkaa työt Viinitilalla. Aivan kuten kaikissa muissakin töissä — kahlataan ensimmäisenä läpi sähköpostien viidakko. Tilaukset, ilmoitukset, asiakaspalautteet, tarjouspyynnöt, tilausten pakkaaminen ja kaikki rahtiasiat. Jos on alkamassa viininpanostus (viininvalmistuksen ensivaiheet), isä Nasari tekee esivalmisteluita jo edellisenä iltana. Viinejä hän valmistaa 4–6 kertaa vuodessa. Panostusmäärät yhden panostuksen aikana vaihtelevat 8000 litrasta 30 000 litraan kerralla. ”Päivät tuolloin ovat pitkiä ja usein menevät luostarin palvelusten kanssa päällekkäin, mutta kaikki työ luostarissa on myös rukousta — joten tuolloin muu veljestö hoitaa minun kirkkovuorojani. Kesäisin kuuluu myös viinitilan hoitoon viinimarjapensaiden hoito.”
Luonnossa koiran kanssa liikkumisen lisäksi isä Nasari harrastaa laitesukellusta. ”Olen joskus kauan sitten sukeltanut lähinnä ulkomailla tai kesämökin rannassa snorklaten. Juojärvellä usein sukeltelevat urheilusukeltajat saivat minutkin muutama vuosi sitten houkuteltua mukaan laitesukelluskursseille.” Vedenalainen maailma vei isä Nasarin mukanaan. ”Oman hengityksen seuraaminen ja sukellusparista huolehtiminen vie ajatukset täysin pois arkisista – maallisista asioista – ja mikä parasta – vedenalaisen maailman kauneus ja rauha!”
Isä Nasari pyrkii sukeltamaan talvisin hallissa kerran viikossa, jos vain aikataulut antavat periksi. Harjoittelu on tärkeää ja jatkuvaa tässä harrastuksessa. ”Kuopion Urheilusukeltajat ry – johon kuulun – antaa mahtavat puitteet ja uskomattoman hienon sukellusporukan tähän! Kesäisin täällä järvisuomessa on lähellä useita paikkoja, joissa luonnonvesissä voi käydä sukeltamassa ja ihailemassa puhtaan luonnon puhtaita vesistöjä. Kermajärvi aivan Heinäveden kirkonkylällä ja sitte Juojärvi — johon minun ulko-oveltani on matkaa 50m.”
Palvelukset päättävät myös luostarin illan. Klo 18:00 kokoonnutaan ehtoopalvelukseen ja sen jälkeen on useimmiten aikaa myös itselleen. Kesäiltaisinkin isä Nasari saattaa käydä sukeltamassa, mutta usein hän vetäytyy koiransa kanssa Suomen kesän valoisaan luontoon. Laavulla nuotion ääressä tai veneellä kalastaminen tyynessä Juojärvessä pysäyttävät ajan. Talvisin aurinkoiset päivät hän pyrkii viettämään pilkkien.
”Päiviin mahtuu paljon – ja joskus on siirettävä asioita tuleville päiville — mutta kaiken kaikkiaan on upeaa saada elää tällaisessa paikassa, jossa rukous, työ ja luonto elävät tasapainossa. Herra, tässä meidän on hyvä olla!”
Teksti: Eeva Kulmala
