Multaväärä

Mul­taväärän niskalla oli hiekkapo­h­jainen saari, jos­sa sijait­si Kuo­pi­on Urheilukalas­ta­jain Yhdis­tyk­sen vaa­ti­ma­ton mök­ki, Pöm­peli.

Pöm­pelin­saa­reen pääsi varsinkin vähän veden aikaan kahlaa­mal­la ja paikallisil­la pojankolti­aisil­la olikin tapana käy­dä mato-ongel­la Pöm­pelin ran­nas­sa, oli­han siinä eri­no­mainen kala­paik­ka. Kuo­pi­on her­ro­jen ollessa mökil­lään, ei pojil­la ollut saa­reen asi­aa — kuten ei muuallekaan koskien alueelle. Kuo­pi­on urheilukalas­ta­jat oli­vat nimit­tän vuokran­neet yläkos­ket Out­okumpu Oy:ltä eivätkä suvain­neet seu­ran ulkop­uolisia kalas­ta­jia koskialueel­la. Mat­ti Hall­man kul­ki 1950-luvul­la isän­sä Kai Hall­manin kanssa Palokinkoskil­la kalas­sa ja ker­too seu­raaval­la vide­ol­la mil­laista Mul­tavääräl­lä ja muil­la läheisil­lä koskil­la oli kalastel­la.

Paikalliset raavaat miehetkään eivät kalas­tuskiel­loista välit­täneet. Ker­ran jos toisenkin luvat­to­mia verkko­ja liotelti­in koskien vesis­sä. Alem­mal­la vide­ol­la 103-vuo­tias Mart­ti Mikko­nen ker­too, kuin­ka hän lankomiehen­sä Pekka Pouti­aisen kanssa lähti eräänä hel­teisenä heinäku­un päivänä Lapinkosken sil­lanko­r­van venevalka­mas­ta Mul­taväärän seu­tuville lah­den pohjukkaan las­ket­tua verkkoa koke­maan.

Tarpeit­ten tekoa varten Pöm­pelin­saaren toiseen päähän oli viritet­ty pitkä riuku, jos­ta jätök­set lop­sahte­liv­at suo­raan veteen vir­ran vietäväk­si. Tätä paikkaa alet­ti­inkin kut­sua Paskaniemek­si. Muutenkaan ympäristöasi­at eivät vaivan­neet aikalaisia, vaan esimerkik­si vaat­teet pesti­in vir­ras­sa — kos­ka ne siinä niin hyvin huuhtou­tu­i­v­at puh­taak­si!
   Pöm­pelin­saari on nyky­isin metrin ver­ran veden­pin­nan ala­puolel­la. Kirkkaal­la ilmal­la poh­jas­sa näkyvät sekä Pöm­pelin kivi­jal­ka, että saa­res­sa kas­vanei­den suurten petäjien kan­not. Ahven viihtyy entisen saaren alueel­la ja onnekas onkimies voikin nos­tel­la veneeseen mojo­van kokoisia kyrmynisko­ja. Alaku­vas­sa ei olla menos­sa onki­maan ahve­nia vaan lohia. Sopi­vaa per­hoako miehet miet­tivät? Taustal­la Pöm­peli. ​ 

Pöm­pelin­saaren vier­essä oli suurem­pi, parin hehtaarin kokoinen Jyrkän­saari. Sitä kier­si Salop­uro, kapea päävir­ran haara. Salop­uro oli paikoitellen alle kymme­nen metrin levyi­nen, ja kuten muutkin Palokin vir­ta­paikat, täyn­nä lohikalaa. ​Kar­tan ranta-aluei­den korkeuskäyrät ja puus­tomerkin­nät ovat tyylitel­tyjä lähin­nä somis­teek­si, eivätkä vas­taa 1950-luvun todel­lista tilan­net­ta. Vesistö­jen osalta alue on näyt­tänyt suun­nilleen tältä. Viral­lista peruskart­taa yläkoskien alueelta ei ole koskaan piir­ret­ty. Tarkim­mat kar­tat ovat mit­takaaval­taan 1:100 000. Etu­sivun kart­taku­va on rajat­tu täl­lais­es­ta kar­tas­ta.

​Lennart Tap­o­la (vas.), Kai Hall­man ja Hugo Rani­nen Pöm­pelin edustal­la.