Kortemäki

Kortemäki

Kor­te­mä­ki sijait­see Heinäve­den kun­nan itäre­unal­la lähel­lä Varkaus-Joen­suu ‑maanti­etä Juo­jär­ven ran­nan tun­tu­mas­sa, Kor­te­lam­men molem­min puolin. Kor­te­mä­ki ja muu­ta­man tilan muo­dosta­ma vil­jelyaukea Kor­te­lam­men itäpuolel­la muo­dosta­vat avoimen ja tas­apain­oisen kokon­aisu­u­den. Pel­toaukea on rai­vat­tu korkean moreen­imäen laelle. Kylätie kiertää mäen laen tun­tu­mas­sa ja pienet talot ja niiden pihapi­ir­it muo­dosta­vat kehän ylärin­teelle. Maise­maku­vas­sa on vaara­maisu­ut­ta ja voimakkai­ta korkeusero­ja. Run­saat havumet­sät muo­dosta­vat eheät kehyk­set kylien ympärille. Mäen laelta on järv­inäkymiä, pisin on näkymä itään Kor­te­lam­men yli vas­taran­nal­la sijait­se­valle pel­toaukealle, jol­la on kolme tilaa pie­nine pel­toi­neen keskel­lä met­sää. Horison­tis­sa näkyvät Juo­jär­ven Pöl­läsen­lahti sekä Pohjois-Kar­jalan mäet. Kor­te­mäen laen loivem­mat osat ovat vil­jel­tyjä ja laidun­net­tu­ja. Pihapi­ir­it ovat avoimia. Mäen rin­teel­lä on met­sälaidun­ta. 

Kivi­aitaa ja kasat­tu­ja kivika­so­ja on tien var­res­sa ja raja-aitoina. Alueelta tun­netaan yksi irtolöytö,
Lam­maslah­den pihapi­iristä, gneissi­nen vasarakirveen ns. bar­baari­nen jäljitelmä. Se kuu­luu luul­tavasti
kivikau­den lop­pupuolelle, aikaan noin 1600–1000 eKr. Puo­li­valmi­in kirveen hama­ra­päähän on veis­tet­ty
karhun­pää, joka kuitenkin on jäänyt kesken­eräisek­si.