Saunakoski oli lyhyt ja kiivasvirtainen, noin 150 metrin mittainen koski, Sen pudotuskorkeus oli 2,8m.
Saunakosken rannalla sijaitsi Palokin kansakoulu. Kosken ranta toimi koululaisten leikkipaikkana.
Vuonna 1915 otetussa kuvassa keskellä vasemmalla Saunakosken mylly ja sen etupuolella sarkatamppi (korkea rakennus).
Oikealla takana kokonaan näkyvä maalattu rakennus on tamppari Ville Heikkisen asunto.
Koska myllyyn ja sarkatamppiin haluttiin mahdollisimman suuri teho, oli Saunakoski tähän aikaan padottu ainakin osittain, mahdollisesti lähes kokonaan. Muuan nimimerkki “Ukko” (todennäköisesti Ylä-Kallioisen myllyn perustaja Heikki Hiltunen) kirjoitti näistä seikoista huolestuneena Savon Sanomissa 28.10.1914. Kirjoittajan mukaan pato esti kalojen liikkumisen Saunakosken yläpuolelle. Padon lisäksi kudulle nousevien lohien uhkana olivat koskella väijyvät tuulastajat. Liekö sitten kirjoituksen johdosta patoa purettu, kun jo 1918 mainitaan Saunakosken pauhanneen kuohuten ja vaahtoa pärskytellen. Ainakin ylemmässä kuvassa padossa näyttäisi olevan aukko ja virtauskin melkoinen.
“Ukon” kirjoituksessa tuodaan esille patohanke sähköntuottamiseksi Hackman Oy:n omistaman Outokummun Kuusjärven kuparikaivoksen sähköntarpeisiin. Tämä pato olisi nostanut veden Koskijärven tasolle, jolloin ylemmät kosket Ala-Kallioisesta ylöspäin olisivat jääneet vapaiksi. Tästä patohankkeesta kuitenkin luovuttiin.
Tässä 1920-luvulla otetussa kuvassa ovat samat rakennukset kuin ylemmässä kuvassa, mutta alavirran puolelta kuvattuna.
Lisäksi taustalla näkyy Palokin uusi kansakoulu.
Kuopion Urheilukalastajain Yhdistyksen omistama, lohisaaliin antoisana pysyttämiseen ja lohikannan vahvistamiseen tähtäävä Palokin kalanmädin hautomo (alakuva) aloitti toimintansa Saunakosken töyräällä vuonna 1929. Saunakosken niskalta hautomoon johdettiin 100 metrin mittainen, halkaisijaltaan noin neljän tuuman paksuinen rautaputki, jonka avulla hautomon sisälle saatiin muodostettu kahden metrin korkuinen vesiputous haudonta-altaiden veden hapettamista turvaamaan. Koululaiset saivat käydä tutustumassa hautomon toimintaan luonnontiedon tunnilla.
Kosket olivat lohikaloille elinympäristönä erinomaiset. Kuopion Urheilukalastajain Yhdistys teki koskiin säännöllisiä kalaistutuksia ja saaliitkin olivat sen mukaisia. Saunakoskella kalastelun ainutlaatuisuudesta saa hyvän käsityksen Veikko Turusen ja kalakaverin yöllisestä uistelureissusta. Kaveruksilla oli Kuopion kalaherrojen vene “lainassa”, mistä johtuen aamun valjetessa suoritettiin kerkeä poistuminen rantapöpelikön suuntaan.
Saunakoskeen liittyy eräs tositarina, joka ansaitsee tulla tässä yhteydessä kerrotuksi. Eero Kauhanen, hauska kylänkiertäjä ja hieman yksinkertainen horisija, joka yleisesti tunnettiin nimellä Ere, oli saapunut Levonmäkeen. Siellä oli meneillään miesten juomakestit, kotitekoista tietenkin. Vuosi oli 1945, Ere 20-vuotias ja voimainsa tunnossa. Oli otettu voimajuomaa ja joku oli alkanut puhumaan pajalle korjattavaksi vietävästä vältistä eli hevosvetoisesta kääntöaurasta ja valitellut sitä perin raskaaksi kapistukseksi. Tähän Ere oli tokaissut: “Sese muuten liikahtaa!”
Vältti syliin ja puolijuoksua kohti Honkalahtea. Erellä oli tarkoituksena kantaen ja välillä vetäen raahata vältti rantoja pitkin Nikinpajaan Hapatoslammen rannalle, noin kuuden kilometrin päähän Levonmäestä.
Kolme kilometriä vempainta kiskottuaan mies saapui lopen puhki rääkkäytyneenä Koivuvirran rantaan. Matkaa oli vielä toinen mokoma edessä. Vältti olisi saatava perille ja sitten kiireesti takaisin Levonmäkeen juhlimaan, olihan tiedossa sitä kotitekoista.
Mahtoi Koivuvirran varrelta löytynyt soutuvene tuntua pelastukselta! Ere itse kertoi aina reissuaan muistellessaan veneen olleen niin kiero, että yksi airo riitti suoraan soutamiseen. Niinpä hän, vain toiselta puolelta meloen, oli tyytyväisenä mennä öllötellyt myötävirtaan, olihan vältin vienti nyt melko lailla helpompaa.
Erellä oli tarkoitus rantautua Saunakosken niskalle, josta jatkaa välttiä rantoja myöten retuuttaen pajan suuntaan. Mutta kuinkas kävikään: kiero vene, epävakaa lasti ja koskenniskan uhkarohkea lähestyminen pääsivät yllättämään. Vene tempautui kosken nieluun ja pyöri holtittomasti kiviin paukkaen. Ere tarttui hädissään välttiin, loikkasi veneestä ja kuin ihmeen kaupalla päätyi rantakiville rakkine mukanaan. Vene jatkoi matkaansa koskea alas. Suoritus oli ollut hengenvaarallinen.
“Kyllä säikäytti, silimätkii oli kuin narratulla sammakolla”, tiedetään tuon urhean koskenlaskijan sanoneen tapauksen jälkeen.
Kuvassa ei ole Ere välttiä viemässä, vaan kalastuksenvalvoja Ville Pykäläinen venheineen Saunakosken kuohuissa.
Taustalla, Saunalammen rannalla, näkyy Kaisa Virneksen sauna.
Saunakosken kuohuja nykypäivänä voimalaitoksen tulvajuoksutuksen aikaan. Puut ovat vallanneet uomaa, mutta kosken voima on hetken entisellään.