Palokin historialliset kosket

Tällä sivustolla esitellään Heinäveden Palokinkoskia sellaisina kuin ne olivat ennen voimalaitoksen rakentamista 1961. Vaikka kosket eivät uittoperkaamisesta ja sahateollisuudesta johtuen olleet enää luonnontilassa, järvilohia ja taimenia saatiin paljon. Tavanomaisten saaliskalojen koko oli toista luokkaa kuin nykyisillä Keski-Suomen koskilla. 
   Yläkuvassa kalamiehiä saaliineen Palokissa Kuopion Urheilukalastajain Yhdistyksen Kalamajan nurkalla välirauhan aikaan vappuna 1941. Kuvassa vasemmalta hovioikeusneuvos Rasinen, johtaja Kyösti Eloranta, majuri Erkki Kukkonen, insinööri Heiskanen ja liikemies Onni Saastamoinen. Kukkosen kala näyttäisi olevan järvilohi, muut ovat saaneet pulleita taimenia.

Karttakuvaa klikkaamalla avautuu Thinglink-sivustolle uusi kartta, johon Palokin yhdeksän koskea on merkitty. Avautuvan kartan linkkipalloja klikkaamalla pääset tutustumaan kuhunkin koskeen tarkemmin. Vaihtoehtoisesti voit käyttää sivun ylälaidan menu-valikkoa. Tutustuttuasi sivuihin huolellisesti voit testata tietosi pienellä tietovisalla.

“Maisemat koskien varsilla ovat hyvin miellyttävät. Palokkia lukuunottamatta vallitsee siellä erämaan rauha. Siksipä sinne niin mielellään ainoan vapaapäivänsä viikossa, sunnuntain, rientääkin viettämään. Kesä on lyhyt, lehdet koskien rantojen riippakoivuissa pian kellastuvat, lehtokertun tunnelmallinen liritys vaimenee, tulee syksy tummine öineen ja huolineen, siksipä tämä lyhyt armonaika onkin nautittava mahdollisimman tarkkaan, paloitellen, sieluun painaen. Silloin se kolkkojen talvi-iltojen koleudessa lämpimän vilahduksen tuo kesäisten muistojen mailta, iloisten mullojen karkeloista.” (lainaus J. Hultinin artikkelista Metsästys ja kalastus -lehdessä 1.6.1922)
 

Kuvagalleria

Previous slide
Next slide

INFO

Nämä verkkosivut kertovat Heinäveden Palokissa osittain patoaltaan alla uinuvasta, osittain kuivillaan metsittyvästä yhteisestä kansallisaarteestamme, Palokinkoskista. 
   Koskien vaiheisiin satojen vuosien aikana liittyvän historian määrä on valtava. Vaikka sivuilta saakin jo melko hyvän kuvan vapaiden koskien luonteesta ja virran rantojen elämänmenosta, silti monta yksityiskohtaa jäi vielä kuvaamatta.
   Kesällä 2018 totesimme, että Palokinkoskien tarina ei ole tuttu suomalaisille ja että se ansaitsee tulla kerrotuksi. Siitä syntyi idea näiden verkkosivujen tekemiseen. Parin vuoden hitaasti kiiruhtaen tehty urakka on nyt päätöksessä. Ilman kymmeniltä ihmisiltä saamiamme haastatteluja, valokuvia ja tietoja työmme olisi ollut mahdoton toteuttaa. Suuri kiitos Teille!
   Vaikka sivut ovat valmiit, lisäämme mielellämme henkilöiden nimiä kuvateksteihin ja linkitämme heistä kertovia valmiita henkilökertomuksia nimen yhteyteen. Näitä tietoja voi toimittaa sähköpostilla [email protected] tai [email protected].
   Toivomme, että muisto vapaista koskista ja niiden rannoilla kukoistaneesta elämäntavasta virtaavan veden äärellä säilyy elävänä tuleville sukupolville. Tätä muistoa hienolla tavalla kunnioittaa myös Terho Laitisen sanoittama ja Matti Porolan säveltämä Palokin kosket -valssi.

Palokissa 1.8.2020: Jonne Posti ja ​Mikko Sopanen

UUTISIA
3.12.2020: Heinäveden kunnan kulttuuripalkinto 2020 myönnettiin palokinkosket.fi -työryhmälle.
19.1.2022: Joensuun ortodoksinen mieskuoro on äänittänyt säveltäjä Otto Kotilaisen kappaleen Kosveikkojen laulu.