Myös Lapinpesänkoskeksi kutsutulle Lapinkoskelle oli tunnusomaista sen niskalla sijainnut silta. Tämän rakennustavaltaan pukkisillan suunnitteli suojeluskunnan aluepäällikkö Julius Saaristo ja se rakennettiin suojeluskunnan harjoitustyönä 1935. Silta purettiin syksyllä 1960 ennen veden laskemista uuden voimalaitoksen tekojärveen. Yläkuvassa neiti Liisa Miettinen Lapinkosken sillalla 1955. Saatille päässeestä ei ole säilynyt tietoja.
Eräänä keväänä 1940-luvulla oli juuri ennen vappua vielä hyvät hankiaiset. Muutamat Palokin kylän nuoret päättivät tehdä hiihtoretken Lapinpesälle. Hiihtokeli oli loistava; yöpakkaset olivat kovettaneet hangen pinnan kovaksi ja suksi luisti hyvin. Retkelle lähdettiin kukonlaulun aikaan, eli hyvin aikaisin aamulla. Matka Lapinpesälle sujui onnistuneesti. Perillä nuoret juttelivat keskenään samalla kuulostellen Lapinkosken kohinaa.
Mutta eipä kukaan arvannut, millainen paluumatkasta tulisi! Aurinko oli jo noussut korkealle ja pehmittänyt keväisillä säteillään hangen pinnan pehmeäksi. Sukset alkoivat upota ja hiihtäminen muuttui hetki hetkeltä vaikeammaksi. Lopulta matkalaisten piti ottaa sukset pois jaloista ja kantaa niitä olkapäillään. Seurueen saapuessa takaisin Palokkiin, Kievarinrinne kylän keskellä oli jo aivan sohjona ja vesi valui iloisesti loristen rinnettä alas.
Alakuvassa suojeluskuntalaisia sillanrakennuspuuhissa. Taustalla näkyy niin sanottu Kosken mökki, eli Hauta-ahon Tirkkosten omistama entinen torppa, jonka viimeisen asujan 1950-luvun lopulla tiedetään olleen oli Mari Räsänen.
Ennen sillan rakentamista Taivallahden kanavalta oli maateitse matkaa koskien pohjoispuolella sijaitsevaan Patoon kylään pitkälti toistakymmentä kilometriä. Sillan rakentaminen lyhensi matkan kolmeen kilometriin ja avasi merkittävän kulkuyhteyden ylempien koskien rannoilla asuneille ihmisille. Silta oli omiaan jalankulkuun ja kevyen hevoskuorman vetämiseen, mutta on siitä ainakin kerran ajettu traktorillakin. Videolla Manu Räsänen kertoo tästä tapauksesta, jolloin sillan kestävyys oli totisesti koetuksella.
Lapinkoskessa oli kaksi saarta (ilmakuvan alaosassa). Alemman saaren kohdalla oli kosken rannalla Hiltusen talo, jonka ikkunasta seurattiin syksyisin koskeen kudulle nousevia lohia. Lohet olivat suuria ja hyppivät kaaressa korkealle ilmaan sukeltaen taas pää edellä koskeen. Kuvassa keskellä, pellolla, kosken vasemmalla puolella, näkyy Kosken mökki (kartta). Kuva on otettu todennäköisesti 1920-luvulla ennen Lapinkosken sillan rakentamista. Siksi silta ei näy kuvassa.
Heimo Keinänen oli innokas koskikalastaja ja Lapinkosken kävijä. Videolla hän kertoo kalakaverinsa Matti Hirvosen onnekkaasta sukelluksesta sekä Lapinkosken kalojen käyttäytymisestä auringonpimennyksen aikana 1954.
Keskellä, saaren etupuolella, kuvassa veden ja metsän rajan kohtaan osuva, pyramidilta näyttävä kivi on Heimo Keinäsen ylemmällä videolla mainitsema Kökkökivi. Kuva ei kerro ihan koko totuutta, sillä kiven takaosa osa on laakea ja sillä saattoi seisoa kalastamassa. Kuvan on ottanut joko Maiju Pohjolainen tai hänen veljensä Lauri Pohjolainen.
Kalastajia Lapinkoskessa.
