Kategoria: Palokinkosket

1922 Sahakosken sahan lopet­tamisen aikoi­hin sahay­htiö Hack­man & Co. antoi Suomen Urheilukalas­ta­jain liitolle (SUKL) Palokissa…

Lisätiedot »

Myös Palokinkoske­na tun­net­tu Sahakos­ki, oli Palokinkoskista suurin.  Sen pudo­tusko­rkeus oli 5,5 metriä. Kohi­se­vat kos­ket kuu­lui­v­at…

Lisätiedot »

Pohjoisem­pi Palokin maantien alit­tavista koskista oli nimeltään Kissakos­ki. Kuten viereisen Hap­atoskosken, myös Kissakosken pudo­tusko­rkeus oli…

Lisätiedot »

Hap­atoskos­ki oli toinen Maantienkoskista, jot­ka vir­ta­si­vat Palokin maantiesil­lan ali. Vaik­ka kos­ki oli lyhyt, oli se…

Lisätiedot »

Saunakos­ki oli lyhyt ja kiivasvir­tainen, noin 150 metrin mit­tainen kos­ki, Sen pudo­tusko­rkeus oli 2,8m. Saunakosken ran­nal­la…

Lisätiedot »

Ala-Kallioinen oli jyl­hä, 400 metrin mit­tainen kos­ki, jon­ka kuo­hu­jen kumu kan­tau­tui kol­men kilo­metrin päähän Varis­taipaleen…

Lisätiedot »

Myös Lap­in­pesänkoskek­si kut­su­tulle Lapinkoskelle oli tun­nu­so­maista sen niskalla sijain­nut sil­ta. Tämän raken­nus­taval­taan pukkisil­lan suun­nit­teli suo­jeluskun­nan alue­pääl­likkö Julius Saaris­to ja se…

Lisätiedot »

Mul­taväärän niskalla oli hiekkapo­h­jainen saari, jos­sa sijait­si Kuo­pi­on Urheilukalas­ta­jain Yhdis­tyk­sen vaa­ti­ma­ton mök­ki, Pöm­peli. Pöm­pelin­saa­reen pääsi…

Lisätiedot »

Ylä-Kallioinen, jota myös Yläkoskek­si ja Patoonkoskek­si nimitet­ti­in, oli Palokin koskire­itin toisek­si ylin kos­ki. Kosken poh­jas­sa oli kallio,…

Lisätiedot »

Niskakos­ki oli Palokin yhdek­sästä koskesta ylim­mäi­nen. Niskakoskel­la Juo­jär­ven vedet mur­tu­i­v­at 6,5 kilo­metrin mit­taisek­si, 19,4 metrin…

Lisätiedot »